Asiakaspalautteen liiba-laaba

Lähetimme ensin yhden laitosmiehistämme Konwellin kolmipäiväiseen Labra-koulutukseen ja kun palaute oli erinomaista, olemme vuoron perään lähettäneet samalle kurssille muutkin laitosmiehet. Tämä syksynä oli vihdoin omakin vuoro ja voin mielihyvin todeta, että pojat olivat oikeassa. Kolmessa päivässä käytiin varsin perusteellisesti höyry- ja lauhdeasiat läpi niin komponentti- kuin järjestelmätasolla. Tälläkin alueella pystymme nyt tarjoamaan parasta osaamistamme omille asiakkaille. Omasta puolestani voin suositella Konwellin koulutuksia myös muille yrityksille.

Näyttäessäni erään koulutuksemme jälkeistä palautetta myyntitiimillemme, sain varsin asiallisen kysymyksen: ”Mitä maksoi?” Oma porukka toki tuntee toimintatapamme ja asiakkaamme, mutta vastaavasti jään joskus lukemaan asiakaskommentteja. Mikä on niiden tarkoitus?

Itse näen niillä kaksi funktiota. Kun esimerkiksi lanseerataan joillekin asiakkaillemme vielä uusia palveluja, kuten tässä tapauksessa koulutusta, on tärkeää, että asiakkaat saavat niistä vastaavissa töissä olevilta kollegoilta käsityksen, mistä on kyse.

Voiko näissä sitten feikata? Mielestäni ei, sillä jos julkaisemme palautteen, jossa asiakas kertoo, että tunnelma koulutuksessa on rento ja inspiroiva, mutta todellisuudessa kaikki istuvat kaktus takapuolessa, niin sehän kääntyy itseään vastaan. Toinen asia olisi tietenkin valita ne mairittelevat kommentit ja jättää haukut pois, mutta jos asiakkaiden antama yleisarvosana on 9,5 ja kaikki palautteen antaneet ilmoittavat suosittelevansa koulutusta kollegoilleen omassa yrityksessä, selvää on, ettei kritiikkiä ole paljon.

Mutta onneksi kehittävääkin kritiikkiä on, sillä se on juuri se toinen funktio. Jos jatkan tätä samaista koulutusesimerkkiä, parin vuoden takaisissa palautteissa eniten kehitysehdotuksia sai koulutuksessa pidettävä ryhmätyö. Muutoksia tehtiin asiakkaiden esittämään suuntaan ja pienoiseksi yllätykseksemme tämä nousi viime syksynä pidetyssä koulutuksessa suosituimmaksi osioksi.

Konwellilla asiakaspalautteet ovat erinomaisen tärkeässä arvossa. Joka toinen vuosi tehdään laaja asiakaskysely koko asiakaskunnallemme. Sen kiistaton arvo on sen toistuvuus eli voimme nähdä kehitystrendit ja verrata niitä tehtyihin toimenpiteisiin. Yllämainitut koulutuspalautteet ovat arkipäivää ja suunnitteilla ovat projekti- ja reklamaatiopalautteet, joista tullaan hakemaan informaatiota onnistumisistamme yksittäisten projektien ja valitettavien toimitusten epäonnistumisten suhteen. Sillä kaikki alalla olleet tietävät, että kaikille sattuu välillä myöhästymisiä tai epäkuranttia tavaraa, mutta olennaista on, miten asia on ilmoitettu ja miten se on korjattu.

Pitkään alalla toimineena saamme lisäksi asiakkailta paljon spontaania palautetta, joka on ilahduttavan suorasukaista, sillä pitkä asiakassuhde on kuin kaveruus. Se kestää kovankin kritiikin, mutta on ensimmäisenä valmis iloitsemaan onnistumisesta.

Ohitusventtiili, energiavaras!

Viimeksi suorittamani lauhteenpoistinten mittaustyön jälkeen sain kimmokkeen ohitusventtiilistä kirjoittamiseen. Ei ehkä ole täysin tiedostettua millaisia energiavarkaita nämä suloiset venttiilit ovat.

Valveutumaton asentaja ei välttämättä tästä energiahukasta vielä yöuniaan menetä

Ohitusventtiilinä käytetään tavallisesti istukkaventiiliä, mutta myös palloventiiliä ja luistiventtiiliä näkee käytettävän. Istukkaventtiilin etuna on mm. hallittu käytettävyys, helppo huollettavuus ja laaja käyttöalue.

Blogin tarkoituksena ei ole käsitellä venttiilitekniikkaa, joten palataanpa asiaan. Kuinka paljon venttiilin läpi virtaa höyryä? Kuinka paljon höyryvuoto maksaa? Motivan 2011 teettämässä pilot-projektissa tutkittiin 121 lauhteenpoistinta, joista 15:den (12,4%) ohituslinjat olivat auki, kanaaliin johdettuina. Alla esimerkkilaskelma kuinka paljon tämä on lämpötehona.

Ohitusten säästöpotentiaali

Lauhteenpoistomittauksissa emme tilastoi avoimia ohituksia, mutta kokemukseni perusteella sanoisin ylläolevan prosenttiosuuden olevan varsin tavallinen. Edellisen laskennan oletuksena on käytetty venttiilin vuotoarvona n. 70 kg/h. Ari Armaturenin MyValve-laskentaohjelmalla laskettuna DN25 ARI-sulkuventtiilin kapasiteetti 5 bar paine-erolla on n.830 kg/h.

Ohitus vuoto

Monesti ohituksia ei pidetä aina täysin auki, joten jonkinlainen korjauskerroin on syytä pitää mukana. Venttiilissä muodostuu dynaamista vastapainetta, joka vähentää läpivirtausmäärää. Käytettäessä vaikkapa 4,5 barg vastapainetta on virtaus venttiili läpi n. 450 kg/h.

Valveutumaton asentaja ei välttämättä tästä energiahukasta vielä yöuniaan menetä, mutta jos mietitään kohonneita kunnossapitotöitä, niin jo harmittaa. On varsin tavallista, että ohitukset ohjataan lauhdeputkeen. Lauhdeputki ei ole mitoitettu tuorehöyryn vaatimalle tilavuudelle, jolloin termiset vesi-iskut ja eroosio-korroosio tekevät putkistossa tuhojaan. Lisäksi lauhdeputken kohonnut vastapaine häiritsee muita lauhteenpoistimia.

Saamarin energiavaras, tekisi mieleni sanoa. Onneksi nämä varkaat on helppo ottaa kiinni laitoksella ja laittaa ruotuun. Rohkeasti vaan venttiilin viereen ja käsipyörästä kiinni.

Joko kiinnostaa? No niin meitäkin, tehdäänkö aiheen ympärillä yhteistyötä? Voimme vastata esimerkiksi laitoksen lauhteenpoistoryhmistä, kunnossapidosta ja mittaamisista. Lue lisää Palveluistamme

Lähteet:

  • Motivan vuonna 2011 julkaisema höyry-lauhdesiirtojärjestelmä: Energiakatselmuksen tarkennetut toteutusohjeet.
  • H&L-siirtojärjestelmän katselmuksen tarkennetut toteutusohjeet, Raportin yleisesittely CTS Engtec

 

 

 

Oho, sanoi Eemeli

Työkaverini ovat minua toisinaan lähes työpaikkakiusanneet, kun tietävät jonkinasteisen mieltymykseni vanhojen, laadukkaiden (?) kotimaisten elokuvien katsomiseen 😉

Otsikon mukainen vanha rillumarei-leffa nousi muistiini istuessani kunnossapitoyhdistys Promaintin järjestämässä kunnossapidon verkostoitumisseminaarissa.

Oho, sanoin mielessäni löytäessäni ympäriltäni hengenheimolaisia, joiden olemassaolon toki tiesin, mutta yllätyin keskustelun avoimuudesta ja raikkaista näkemyksistä. Miettikääpä vaikka tätä kuulemaani kommenttia: ”On miltä tahansa yritykseltä järjenvastaista kuristaa alihankkijansa tai tavaratoimittajansa niin henkihieveriin, että sen toimintakyky kärsii ja motivaatio yhteisiin ponnistuksiin menetetään.”

Vastaavasti esimerkkinä Fortumin puheenvuoron pitänyt luennoitsija sanoi, ”He  ovat luopuneet hankinnoista pelkästään hankintahinnan perusteella , vaan tänä päivänä tärkeämpi on tuotteen elinkaaren hinta.”  Kuvitelkaa millaiset säästöpotentiaalit tällaisessa ajattelussa piilee!

Muistan, kun erään metallialan alihankkijayrityksen toimitusjohtaja soitti tilatakseen joitain venttiileitä, mutta oli puhelimessa korvin kuullen tuohtuneen oloinen. Kun kyselin, mikä miestä ahistaa, hän kertoi, että heidän päätilaajansa uusi ostaja oli käynyt esittäytymässä. Ja alkajaisiksi haukkunut heidän koko 20-vuotisen yhteistyön  ja sanonut, että jotta yhteistyönsä voi jatkua, hintojen on merkittävästi pudottava. Eli jos kirjaimellisesti lukee, alihankkijan tuotteet ovat olleet huonoja ja yhteistyö surkeaa, mutta jos hinta on tarpeeksi alhainen, se on ok. No toki toimarikin ymmärsi, ettei siitä ollut kysymys, vaan sanoisinko hieman vanhanaikaisesta tavasta yrittää nipistää hieman hinnoista ja ehkä synnyttää hitunen ”herran pelkoa”, mutta lopputulema oli ei-toivottu kun ostaja lähinnä söi alihankkijan motivaatiota.

Seminaari liittyi vuonna 2012 startanneen Tekesin ja muutamien yritysten rahoittamaan MaiSeMa -projektin (sanoista Maintenance, Service, Management) loppuraportin julkistamiseen. Projektin tavoitteena oli selvittää, kuinka kunnossapitopalvelun arvo voidaan tunnistaa ja osoittaa kaikille verkosto-osapuolille (asiakas, kunnossapitoyhtiö ja laitetoimittaja). Oheinen tiivistelmä seminaarista on osuvasti otsikoitu Kolmiodraamasta teollisuuden Dream Teamiksi.

Tässä ajattelumallissa emoyritys ei yritä lypsää alihankkijoita henkihieveriin, eivätkä alihankkijat yritä kusettaa  emoyritystä jokaisessa mahdollisessa välissä. VAAN, että eri toimijat toimivat verkostona: alihankkija sisäistää, että emoyhtiön hyvinvointi on sen omaa hyvinvointia – ja emoyhtiö uskaltaa antaa alihankkijalle luottamuksensa ja toiminnan edellyttämän liikkumatilan. Jopa siihen pisteeseen saakka, että esimerkiksi laitetoimittaja ja kunnossapitoyritys oma-aloitteisesti keskenään kehittävät ja parantavat emoyhtiön prosesseja.

Toki vastapainona on hieman suurempi asiantuntijuusvaade, kun ostokriteerit laajentuvat koskemaan laitteen huoltoväliä, varaosien hintaa, käytettävyyttä sekä myös laitetoimittajalta saatavaa teknistä tukea, toimitusvarmuutta ja after sales – palveluita.

Seminaari osaltaan vahvisti, että Konwell in valitsema toimintalinja on erinomaisen oikea. Lukuisat strategiapalaverit ei ole valuneet hukkaan, sillä juuri samoin olemme päissämme  ajatelleet 😉 Kokonaisvaltainen palvelu – missä teemme laitemitoitukset ja valinnat, toimitamme venttiilit ja laitteistot, annamme koulutuksen, teemme asennukset ja suoritamme huollot sekä systeemin raportoinnin – onkin jo osa arkipäivän toimintaamme muutamien yhteistyökumppaniemme kohdalla.

Silmät ovat sielun peili

Kirjoitan ensimmäistä blogikirjoitustani ja hieman jännittää, mutta pieni jännitys on aina hyvästä.
Toissa viikolla oli käynnissä muutama tapahtuma samaan aikaan: Teknologia 15- messut Helsingissä, Labra- höyry- ja lauhdekurssi tiloissamme Konalassa sekä Mobiler- koulutus Nokian konttorillamme.
Asiakkaita riitti sekä messuilla että koulutuksissa.

On ilo nähdä, kuinka ihmiset haluavat tavata toisiaan vielä kasvotusten näin digitalisaation aikana.
Tämä onkin juuri se asia, josta itse nautin suuresti – asiakkaidemme tapaaminen kasvotusten.
Niin työelämässä, kuin siviilissä on mielestäni tärkeää päästä siihen henkilökohtaiseen kontaktiin, katsoa silmistä silmiin. On aivan eri asia keskustella ihmisen kanssa kasvotusten kuin puhelimessa. Siinä tilanteessa ihminen on tavallaan alasti, koska kehonkieli paljastaa paljon. Tämän voi puhelimessa peittää ja onhan se mukavaa, kun on kasvot jotka yhdistää ääneen.

Haluan vain sanoa kuinka paljon te, hyvät asiakkaat, tuotte väriä elämäämme. Teidän työelämän ”haasteista” tulee yhteisiä. Hyvä asiakassuhde on kuin avioliitto, pelkkä katse riittää jo kertomaan mitä toinen tarkoittaa. Suurin osa meistä tietää mitä tällainen yhteistyö vaatii ja minulla on ilo olla osa kaikkea tätä.

Pimeää hommaa

Perustellusti joku voisi kysyä, mitä on konkreettisesti myyntilupauksessamme korostettu asiakaspalvelu. On toki niin, että asiakaskokemuksia on yhtä monta kuin on osto- ja myyntikertoja, mutta iso kuva tulee varsin selkeästi kun kuuntelee asiakaspalautteita, sekä tyytyväisyyskyselyjä että spontaania palautetta.  Sen verran pitkään olemme olleet alalla, että asiakkaamme uskaltavat kyllä sanoa, jos homma ei toiminut. Tulee esimerkkinä mieleen yksi hyvä yhteistyökumppanini, joka kriittisen venttiilin ostettuaan sanoi, että jollei venttiili ole hänellä ajallaan ”Saat niin turpaan, että vellidieetti on edessä.”

No joo, leegot säilyivät vahingoittumattomina.
Jos oikein vakavissani analysoin, niin tausta asiakaspalvelullemme on varsin syvässä – wanha herra Heinäsessä. Silloin aikojen alussa, kun firma oli vielä varsin pieni, oli luonnollista, että asiakkaan auttaminen oli osa myyntiprosessia. Se oli vilpitöntä vuoropuhelua, missä höyryäijät keskenään pohtivat vaikkapa vesi-iskuja jollain laitoksella ja keinoja niiden eliminoimiseksi.

Jälkeenpäin voidaan todeta olevan onni, että Konwellin kasvu on ollut niin tasaista – tai sitten se on ollut onnistuneen rekrytointipolitiikan ansiota – että tämä asiakaspalvelun henki on tarttunut meihin ”uusiinkin” työntekijöihin. Tuntuu luonnolliselta pitää puhelinta viikonloppuisin auki, ja käydä toimittamassa venttiili asiakkaalle, jos laitos menee alas ja hätä on suuri.

Samoin, on yhtä luonnollista joustaa työajoissa ja mennä mukaan asiakkaan seisakkiin helatorstaista seuraavaan viikonloppuun, jotta laitos saadaan maanantaiaamuksi valmiiksi, kun työntekijät saapuvat töihin. Ja ihan yhtä luonnollista on juuri nyt – kellon ollessa 22 – aloittaa laivan konehuoneessa lauhdeaseman rakentaminen, jotta viimeistään aamuneljältä voidaan ottaa taas höyryt päälle, sillä matkustajat saapuvat klo 08.

Rolling Stonesin biisiä ”It´s only rock ´n´ roll” löyhästi lainaten: Saattaa olla pimeää hommaa, mutta mä diggaan.

Konwell-koulutustarjotin

Vankka tarjotin, lautasella kunnon pihvi, maittavilla lisukkeilla ja viipyilevän maun jälkiruoalla. Avaan vähän lisää.

Tarjotin. Laitetoimittajana pystymme tarjoamaan omaleimaisen, erilaisen näkökulman koulutuksiin. Läheisyys asiakasrajapintaan ja prosesseihin, yhdistettynä viimeisimpään tietotaitoon laitevalmistajilta antaa koulutuksille vahvan ja käytännön läheisen pohjan. Tämän olettamuksen vahvistavat myös asiakaspalautteet.

Pihvi. Toukokuun kolme päiväinen LABRA-yleiskurssi Helsingissä sisälsi teoriaa ja käytäntöä mm. tehtävien, ryhmätöiden, kilpailujen ja keskustelujen kautta. Samalla viikolla järjestimme myös 1½-päiväisen räätälöidyn koulutuksen Pohjois-Suomessa. Ensimmäisenä päivänä teoriaosuus koulutustiloissa ja toisena päivänä liikkuvan laboratorion – Mobilerin – avulla todennettiin teoria käytäntöön. Yhden asiakkaan tiloissa pidimme päivän TRÄPPI-koulutuksen asentajille ja operaattoreille sisältäen teoria- ja Mobiler-osuudet.  Nämä koulutukset pystymme pitämään myös ruotsiksi ja englanniksi. Eräälle asiakkaalle pidämme pidempiaikaista koulutusta, joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista

  1. Höyry- ja lauhdeasiat 2 pv
  2. Mekaaniset putkistovarusteet (venttiilit) 1 pv
  3. H&L järjestelmän säätö- ja kenttälaitteet 1 pv
  4. Mobiler – testilaboratorio ½-pv
  5. GESTRA´n tehtaalla tapahtuvat syventävä koulutus 2 pv

    IMG_9562

    Taulutekniikka pelaa tai sitten on pelaamatta.

Koulutusten järjestelyt vaativat lisäponnisteluja normaalin asiakaspalvelun lomassa. Esimerkiksi LABRA-koulutuksessamme on noin 60 toimenpidettä ennen kuin kurssi on edes alkanut. Koulutustyöryhmässämme on kymmenkunta henkilöä ja järjestelyt menevätkin jo ”omalla painollaan”. Omasta näkökulmasta tämä kaikki on mukavaa vaihtelua arjen työhön.

IMG_9579

Work-shop-osion leikkimielisessä kilpailussa käy tohina.

Lisukkeet. LABRA-kurssin yöpyminen on aina Helsingin ydinkeskustassa, josta koulutettavien on ollut helppo pujahtaa vaikkapa tuliaisostoksille päivän päätteeksi. Ilon otamme irti illallisen merkeissä 🙂

Well Done. Parasta kaikessa on kuitenkin ahaa-elämykset. Koulutettavat jakavat omia kokemuksiaan h&l-järjestelmistä. Keskustelemme prosessihaasteista ja haemme yhdessä ratkaisumalleja koulutuksessa, tauoilla ja illallisen aikana – täyttä höyryä – kaikki kolme päivää.

Jälkiruoka. Vielä on kesää jäljellä laulaa Mamba, mutta minä silmäilen jo syksyn koulutuksia. Silloin toteutamme luonnollisesti LABRA-koulutuksen ja lisäksi joulukuun alussa GESTRA-asiantuntijakurssin Saksan Bremenissä. Tämä kahden päivän koulutus sisältää 12 tuntia teoriaa ja tutustumista laitevalmistukseen ja -testaukseen. Tsekkaa youtube-pätkä koulutuksesta tästä. Koulutuspakettimme on siis varsin kattava laitetoimittajalle. Tosin edelleen on kehitysmahdollisuuksia, kysyntää on erityisesti kenttälaitepuolella. Tutkimme parhaillaan, millä panostuksella saisimme sen onnistumaan.

Full Steam Ahead – palataan astialle.

Forza Italia- Venttiilimessut Italian tyyliin

kuva4

Venttiilialan päätapahtumat ovat kieltämättä Achema sekä Valve World – unohtamatta Tampereen Energiamessuja 🙂

Viimevuosina on alettu järjestämään maakohtaisia venttiilitapahtumia alan ammattilaisille, ensimmäisenä tämän aloitti saksalaiset esitellen oman maansa venttiilitaidetta DIAM messuilla.

Tänä vuonna italialaiset venttiilituottajat löivät päänsä yhteen ja lopputuloksena oli Industrial Valve summit, eli (IVS). Kyseinen messu järjestettiin 26-28.5. Bergamon upean kesäisessä maisemissa Italiassa. Tapahtumaan oli saapunut suuri määrä italialaisia venttiilituottajia.

Messut olivat erittäin hyvin järjestetty ja noin 6000 kävijää vieraili messuilla kahden päivän aikana ja 35 % heistä oli muualta kun Italiasta. Suurin osa messukävijöistä oli kaasu- sekä öljyalalta, yhteisenä intressinä korkealaatuiset armatuurit.

kuva1

OMB: n osasatolla riitti kuhinaa

FEMA

Konwell vieraili messuilla pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidensa kutsusta. Päämiehistämme paikalla oli OMB jonka alaisuuteen kuuluu myös tytäryhtiö Fluicon. OMB tunnetaan parhaiten öljy- ja kaasualan venttiileistään. FEMA srl, jota edustamme oli myös messuilla. FEMA tunnetaan laajasti maailmalla LNG-, Cryoventtiilien johtavana pioneerina. Yhdessä OMB: n, FEMA:n sekä muiden päämiestemme tuoteportfolioilla Konwell tarjoaa kattavat ja toisiaan täydentävät ratkaisut LNG-/Cryoapplikaatioihin.

ArthurArthur2

 

Näiden lisäksi käytiin mielenkiintoisia keskusteluja muutaman talon kanssa, joista varmaan kantautuu uutisia lähitulevaisuudessa : )Kokonaisuudessaan messut olivat kaikin puolin erittäin laadukkaat ja eivätkä varmasti jää viimeiseksi IVS-kokoontumiseksi.

Niin......ja kyllähän italialainen viini ja ruoka toimii edelleen :)

Niin……ja kyllähän italialainen viini ja ruoka toimii edelleen 🙂

Kuin yhtä suurta perhettä

Koulutuksessa oli sopivasti sekaisin teoriaa, käytäntöä, mainosta sekä huvia. Missään kohtaa ei tullut puuduttava olo eikä sellaista oloa kuin olisi istunut taas koulun penkillä. Järjestelyt oli hoidettu erinomaisesti (hotelli, kuljetukset, illallinen, yms..) Ilmapiiri koulutuksen, ja koulutuksen ulkopuolella oli rento ja mukava.”

Lainaus asiakkaan palautteesta viimeviikkoisen Labra-koulutuksen jälkeen.

Keskiviikkona alkoi viimeisin höyry- ja lauhdekoulutuksemme ja toisilleen tuntemattomat ihmiset tippuvat konttorillemme kuka mistäkin. Tälle kertaa Eero Kuopista, Tapani Turusta, Jukka Torniosta, Juha Jyväskylästä, Pepe Uudestakaupungista…
Toisilleen tuntemattomat ihmiset pälyilevät toisiaan ja varmaan mielessään tuskailevat seuraavaa kolmen päivän koulutusputkea. Kuinka perus kestää?

”Itse prosessin kannalta on samantekevää, onko laitos suuri vai pieni. Meillä on aina jossain laitos mikä kehittää höyryn, siirtoputkisto – tuo pakollinen paha…” aloittaa koulutusvastaava Jussi Blom höyryn teorian. No joo, onhan tässä kaikilla ainakin yksi yhteinen nimittäjä –höyry.

Vähä vähältä tunnelma vapautuu, ihmiset uskaltavat jakaa kokemuksiaan, osaamistaan sekä esittää kysymyksiä. Eilen toisilleen tuntemattomat ihmiset pohtivat tauoilla keskenään lauhteen syvintä olemusta – tai sitten eilistä jääkiekkopeliä. Naurunremakat sopivasti rikkovat tiukkaa asiaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla kävijöiden näkemykset, kuinka kurssilla toisilleen tuntemattomat ihmiset hitsautuvat yhteen ja perjantaina pois lähtiessä ovat pälyilyt tiessään. Jos kehtaisi, niin käyttäisi tässä kulunutt fraasia – kuin yhtä suurta perhettä – mutta ei kai sentään..

Kiitokset kurssin järjestämisestä. Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen ja viihdyin hyvin. Tätä edes auttoi hyvät vetäjät, ryhmätyöt, kilpailut ja rento ilmapiiri. Pyrin varmasti jatkossakin osallistumaan Konwellin järjestämille kursseille, mikäli se on vain töiden puolesta mahdollista. Kiitos!”

Osallistujien kouluarvosana (4-10) kurssista oli muuten 9,54.
Myös meillä oli mukavaa 🙂

Seuraava höyry- ja lauhdekurssi syksyllä ja asiantuntijakurssi joulukuussa Bremenissä.

Webinaarineitsyys

Se tunne, kun painat ”On the air” nappulaa ja elämäsi ensimmäinen webinaari kajahtaa eettereihin kymmenissä tietokoneruuduissa ympäri Suomen maata. Hieman näissä fiiliksissä menetin webinaarineitsyyteni vajaa kuukausi sitten, kun kerroin asiakkaillemme Smith Flow Control Interlock lukkolaitteista.

Kollegani Jussi Blomin aloitteesta ja oivalluksesta kokeilimme tällaista uutta opetus- /markkinointimuotoa viime vuoden lopussa, kun lanseerasimme myös webinaarin kautta Gestran uuden UNA 4 uimurilauhteenpoistimen. Hämmästys oli positiivinen, kun tietoisku sai runsaan suosion ja palaute kannustava. Tästä oli luonnollinen askel ottaa webinaarit osaksi jokapäiväistä koulutustoimintaamme, sillä aiheitahan kyllä piisaa. Tulevat koulutukset löydät nettisivuiltamme osoitteesta http://www.konwell.fi/koulutukset/webinaarit. Sivustolla on myös ohjeet ilmoittautumiseen.

Ennakkoilmoitusten mukaan seuraava, nyt torstaina 12.3. pidettävä tietoisku onkin varsin suosittu. Tällöin aiheena on lauhteennosto ja lauhteennostimet ja äänessä jo ”vanha konkari” (toinen kerta) Jussi Blom.

9.4 on vuorossa ORC matalalämpövoimalaitos, eli tuolloin siirrämme katseemme energiansäästöön. Tuolloin webinaarineitsyytensä menettää puolestaan Kai Heinänen 🙂

12.5. on taas oma vuoroni, kun aiheena on Protegon liekinestimet.
2.6. aiheena ovat istukkaventtiilit – alanimellä poksista palkeeseen.

Kesä meinattiin ottaa näiltä osin lungisti, mutta heti syyskuun ensimmäinen on tulossa jo ennakkoon paljon ilmoittautumisia saanut webinaari, minkä aiheena on lauhteenpoistinten mittaaminen. Tämä on samalla ainoa, mistä peritään pieni maksu. Vastikkeena tästä toimitamme osallistujille kattavan materiaalipaketin, jolla kuultu teoria on helppo viedä käytäntöön laitoksissa ja suunnitella energiaa säästäviä toimenpiteitä.

1.10 jatkamme hieman saman teeman ympärillä, kun webimaariaiheena on Gestran uusi lauhteenpoistinten vuodonilmaisin VKP 40.
3.11. on aiheena ARI Premio Plus älykkäät sähköiset toimilaitteet.
Vuoden päättää Konwell energiaratkaisut webinaari 1.12.2015, missä samalla hieman tiivistetään yhteen energiansäästövaihtoehtoja.

Tervetuloa osallistumaan.

Höyryalan haasteet – tietotaidon esiintuominen

Tämän päivän kaventuneet henkilöresurssit kurittavat höyryalan osaamista kovemmalla kädellä kuin itse tuotteen valmistusosaamista. Yhä harvemmasta yrityksestä löytyy niin sanottua höyrymiestä, höyry- ja lauhdeprosessien ymmärtäminen on jäänyt useissa tapauksissa ulkopuolisen kunnossapitofirman vastuulle. Kehittämisestä puhumattakaan. 

Isossa kuvassa Suomesta puuttuu kokonaan ammatillinen foorumi koskien h&l-alaa. Höyry-sanan sisältävät rekisteröidyt yhdistykset liittyvät useimmiten höyrylaivoihin. Vertailuna esimerkiksi Kylmäyhdistys ry, joka on toiminut ja kokoontunut jo vuosien ajan menestyksekkäästi vaihtamaan ammatillisia näkemyksiä. Pitäisikö tässä meidän höyryihmisten aktivoitua? Onko sinulla ideoita asian eteenpäin viemiseksi? Kommentit ja sähköpostit ovat enemmän kuin tervetulleita. Höyryasioita kohtaan riittää mielenkiintoa, se on havaittavissa energia-alan tilaisuuksissa/koulutuksissa, joissa olen työni puolesta osallisena.

Höyry- ja lauhdealan tietoa on runsaasti saatavilla, myös kotimaisella kielellä. Haasteena tosin on tietojen hajanaisuus. Kirjoja, nettijulkaisuja ja koulutuksia on saatavana, muttei kootusti. Tätä puolta meidän höyryihmisten pitää kehittää. Motiva yhdessä yhteistyökumppaneiden – joihin myös Konwell kuuluu – on ottanut askelia energiatehokkaamman H&L-alan puolesta.

Motivan arvion mukaan suomalaisten teollisuuslaitosten höyry-lauhdesiirtojärjestelmien energiansäästöpotentiaali on 1,9 TWh eli noin 3 prosenttia teollisuuden käyttämästä höyrystä. Edelleenkin pienillä päivittäisillä ratkaisuilla ja teoilla ns. lattiatasolla voidaan saavuttaa isojakin säästöjä energiahävikkiin/-kulutukseen. Höyryn energiasiirron periaatteen ymmärtäminen on lähtökohta. Kouluttamalla henkilökuntaa sekä sisäisissä että ulkoisissa koulutuksissa, kannustamalla alihankkijoita puuttumaan epäkohtiin, toimimalla itse esimerkkinä/tiedon jakajana jne. on jo hyvä alku. Meillä laitetoimittajilla on oma roolimme tässä kokonaisuudessa, Konwell pyrkii tarjoamaan yhä kattavampia koulutuksia yhä useamman kanavan kautta.

Höyryalan epäkohtia on tietysti paljon enemmän, kun syvennytään detaljitasolle, mutta mielestäni pinnan alla kupliva tietotaito pitäisi saada tehokkaampaan jakoon. Vai mitä mieltä sinä olet? 

Muut lähteet: Motiva: Höyryalan toiminnan kehittäminen – keskustelutilaisuus